Hiilineutraalius, hiilineutraali yritys, hiilijalanjälki, hiilikädenjälki, hiilinielu… siinä joitakin yritysmaailmankin kuumia sanoja tällä hetkellä. Ja lisää on tulossa: päästötavoite, päästövähennykset, joustomekanismi, ilmastopolitiikka jne. Sanojen taakan alle ei kuitenkaan kannata tuupertua, sillä niiden takaa uskotaan löytyvän entistä parempi yritysilma, enemmän happea ja kilpailukykyä.

Suomi on asettanut äärimmäisen kireän tavoitteen hiilineutraaliuteen pääsemiseksi. Meidän olisi sen mukaan oltava maailman huippumaa vuonna 2035.  Tavoitteeseen ei päästä, ellei sen eteen tee muutostöitä koko kansakunta, valtio ja elinkeinoelämä etunenässä. Valtio on luonut ilmastostrategian ja edellyttää nyt, että myös markkinat tekevät omansa.

Hiilineutraaliuteen pyrkiminen on jo hyvässä vauhdissa ja moni suomalainen yritys on jo ilmoittanut ainakin osan toiminnastaan tai tuotteistaan olevan 100-prosenttisesti hiilineutraaleja. Tämä tarkoittaa sitä, että yritys tai sen tuotteen valmistus ei tuota enempää hiilidioksidipäästöjä kuin mitä se pääosin omilla toimillaan pystyy sitomaan.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Muutos on välttämätön

Päästöjen vähentäminen on myönteinen asia. Se on nähtävä osana suurta, maailmanlaajuista ilmastostrategiaa, jolla ilmaston lämpeneminen saadaan ensi alkuun pysäytetyksi 1,5 asteeseen. Väistämätöntä on, että kaikki yhteiskunnassa joutuvat osallistumaan näihin tulevaisuustalkoisiin ja maksamaan siitä tietenkin oman osuutensa.

Elinkeinoelämä on avainasemassa. Sen toiminta tuottaa toimiakseen merkittäviä kasvihuonepäästöjä, joista nyt pyritään eroon. Euroopan unionissa hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2050, Suomessa siis jo 15 vuotta tätä ennen. Suuret maailmanlaajuiset yritykset ovat käynnistäneet päästöjen vähentämistoimet ja myös pk-yritysten ja muiden organisaatioiden on seurattava niiden esimerkkiä pysyäkseen tuotantoketjuissa mukana.

Tämä edellyttää organisaatioilta omien arvojen, strategian ja mission päivittämistä ajan tasalle. Jos yrityksessä ei ole sitä vielä tehty, on se parasta aloittaa nyt, sillä muutoksen kustannukset ovat sitä kevyempiä kantaa mitä pitemmälle aikavälille ne jakautuvat.

Kuka määrittelee hiilineutraaliuden?

On jo yrityksiä, jotka ilmoittavat olevansa 100-prosenttisesti hiilineutraaleja. Kuka tai mikä taho ne on sellaisiksi määritellyt ja mitkä ovat määrittelyn kriteerit ovat kiinnostavia kysymyksiä. Hiilineutraaliksi yritykseksi tai hiilineutraaleja tuotteita valmistavaksi yritykseksi voi julistautua itse omien selvitysten tuloksena tai teettää arvion ulkopuolisella. 

Suuri yritys, joilla on oma ympäristöorganisaatio, oman arvioinnin tekeminen onnistuu, mutta varsinkin useimmille pk-yrityksille hiilineutraaliuden selvittämiseen on varmasti hankittava apua.

Olennaisin keino hiilineutraaliuden saavuttamiselle päästöjen alentamiseksi ovat yrityksen omat energiatehokuuteen tähtäävät toimenpiteet ja investoinnit. Jos omat keinot eivät riitä nollatulokseen pääsemiseksi, on mahdollista käyttää kompensaatioita.

Hiilineutraalisuus käsitteenä on yleisesti käytössä, mutta se jättää paljon tulkinnanvaraa myös yrityksissä. Standardi ISO 14021 määrittelee hiilineutraaliuden niin, että hiilineutraalin tuotteen tai systeemin hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta on nolla. Standardit ja ohjeistukset eivät kuitenkaan aseta rajaa, mikä omien toimien osuus on riittävä ja kuinka paljon kompensaatioita voidaan käyttää.

Kompensaatiot voivat olla esimerkiksi investointeja hiilinielujen edistämiseen.

Ei ainoastaan johdon asia

Ilmastoasiantuntijat, elinkeinoelämän järjestöt ja valtiovalta korostavat, että yrityksen kannalta katsoen prosessin ydin on sitoutuminen. Ilman koko organisaation sitoutumista hiilineutraaliuden tavoitteluun ei päästä toivottuun tulokseen. Tämä tarkoittaa, että koko yrityksen, sen toiminnan ja henkilöstön on ymmärrettävä mihin pyritään.

On hyvä kysyä, onko yrityksen toiminnan kehittäminen tässä suhteessa systemaattista. Onko koko henkilöstö sen takana, sillä tavoitetta ei saavuteta ainoastaan johdon toimin. Tärkeää on, että henkilöstö saa koulutusta ja omaa yhtenevän käsityksen pyrkimyksistä. 

Arvojen, mission ja strategian päivittämisen jälkeen on selvitettävä yrityksen nykyinen tilanne. Kuinka hyvin se vastaa asetettuja tavoitteita. Vasta kun nykytila on kartoitettu, on mahdollista tehdä suunnitelmia tarvittavista muutoksista ja luoda aikataulu niiden toteuttamiseksi.

Tieto lisää tietoa

Tieto ei välttämättä tässä asiassa lisää tuskaa. Sanonnan voi kääntää positiiviseksi niin, että tieto lisää tietoa ja tieto vapauttaa tuskasta. Kysymys on lopulta asioista, jotka voidaan ratkaista.  Kysymys on paljolti myös asenteesta. Ilmastonmuutos on tosiasia meneillään olevassa prosessista, joka hallitsemattomana johtaa ennalta arvaamattomiin ongelmiin, mutta joiden laukeamisen toteutumiseen on mahdollista vaikuttaa.

Toistaiseksi ihminen ei ole löytänyt tai pystynyt kehittämään muuta ratkaisua syntyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen kuin päästöjen vähentämisen. Tämä tosiasia on hyväksyttävä, se auttaa suhtautumaan myönteisesti hiilineutraaliuteen pyrittäessä. Tosiasia myös on, että tavoitteeseen pyrkivän yrityksen on ”käännettävä kaikki kivet” löytääkseen avaimet päästöjen vähentämistä vaativiin kohteisiin.

Tässä kivien kääntelyssä on pakko tarkastella paitsi yrityksen tuotetta ja sen jokaista tuotantovaihetta myös sen tekijöitä. Jokainen jättää jonkin kokoisen hiilijalanjäljen lopputuotteeseen. Vain koko ketjun analysoiminen mahdollistaa lopullisen hiilikädenjäljen arvioimisen eli sen tuloksen, joka yrityksestä ojennetaan asiakkaalle.  

Energia, koneet ja laitteet

Energia on hiilineutraaliuteen pyrittäessä avainsana. Sen perään on liitettävä koneet ja laitteet. Aivan ensimmäisenä kannattaa tarkistaa käytettään energian alkuperä ja tuotantomuoto. Yrityksen energian kulutus kaikkiaan ja jokaisen koneen ja laitteen erikseen tarvitsema energia ovat asioita, jotka vaativat tarkan selvityksen. Hiilineutraali yritys käyttää uusiutuvia energialähteitä. Koneiden ja laitteiden taas on oltava sellaisia, että niiden energian tarve on minimoitu. Jos käytössä on energiasyöppöjä, niiden korvaaminen tehokkaammilla laitteilla pitää selvittää.

Energian tehokas käyttö on jokaisen työntekijän vastuulla, joten sen korostaminen työntekijöiden perehdyttämisessä kannattaa. Yrityksen on hyvä selvittää omat resurssinsa energiatuotannossa. On ehkä mahdollista tuottaa osa tarvittavasta energiasta itse esimerkiksi aurinkopaneelien tai maalämmön avulla.

Kokonaisuus on asioiden summa 

Hiilineutraaliuteen pyrkivän yrityksen on ennakkoluulottomasti tarkasteltava jokaista yksityiskohtaa toiminnassaan, olipa kyse pienestä tai suuresta asiasta. Kokonaisuus on kuitenkin näiden summa. Silloin ei voida sysätä syrjään sen enempää energian tuotantotapaa, tuotantoprosessia, kuljetuksia, matkustamista, työpaikkaliikennettä kuin asiakastilaisuuksien tarjoiluakaan. Kaikella on merkitystä.

Se tuleeko asiakastarjoilun sisäfile Brasiliasta vai omasta maakunnasta ei ole yhdentekevää hiilineutraaliuteen tähtäävässä yrityksessä. Ruoka-asiatkin kannattaa selvittää hyvissä ajoin, ettei niitä jouduta arvuuttelemaan ruokapöydässä. Pahimmassa tapauksessa se voi viedä vieraalta ruokahalun.